Suurimman osan ihmiskunnan historiasta elämä on tapahtunut ulkona luonnonvalossa. Ihmisen biologinen kello onkin kehittynyt ympäristössä, jossa päivänvalo määrittää vuorokauden rytmin.
Nykyisin tilanne on kuitenkin hyvin erilainen. Tutkimusten mukaan ihmiset viettävät jopa 80–90 % ajastaan sisätiloissa, usein valaistusolosuhteissa, jotka poikkeavat merkittävästi luonnonvalosta.
Tämä on herättänyt tutkijoissa kysymyksen: saammeko nykyisessä elämäntavassa riittävästi päivänvaloa?
Päivänvalo säätelee vuorokausirytmiä
Päivänvalo on tärkein tekijä, joka synkronoi ihmisen biologisen kellon ympäristön vuorokausirytmiin.
Kun silmät altistuvat kirkkaalle valolle aamulla, aivoissa sijaitseva biologinen kello saa signaalin, joka auttaa säätelemään:
• unen ja valveen rytmiä
• hormonitoimintaa
• kehon lämpötilaa
• vireystasoa päivän aikana
Tämä biologinen kello sijaitsee aivoissa alueella nimeltä suprachiasmatic nucleus (SCN), joka toimii kehon sisäisenä ajastimena.
Valo on tärkein signaali, joka pitää tämän kellon oikeassa rytmissä.
Melatoniini ja päivänvalo
Yksi keskeisistä vuorokausirytmiä säätelevistä hormoneista on melatoniini.
Melatoniini:
• alkaa nousta illalla
• auttaa kehoa valmistautumaan uneen
• vähenee kirkkaan valon vaikutuksesta
Kun aamulla altistumme kirkkaalle päivänvalolle, melatoniinin tuotanto vähenee nopeasti ja keho siirtyy valve- ja vireystilaan.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että erityisesti sinisen valon aallonpituudet päivänvalossa vaikuttavat voimakkaasti tähän mekanismiin.
Päivänvalo ja mieliala
Päivänvalon vaikutus ei rajoitu pelkästään uneen. Se liittyy myös mielialaan ja psykologiseen hyvinvointiin.
Pohjoisissa maissa tunnetaan hyvin ilmiö nimeltä Seasonal Affective Disorder, eli kaamosmasennus.
Tässä tilassa vähäinen päivänvalo talvikuukausina voi aiheuttaa esimerkiksi:
• väsymystä
• mielialan laskua
• keskittymisvaikeuksia
• lisääntynyttä unen tarvetta
Tutkimukset ovat osoittaneet, että kirkasvalohoito voi lievittää näitä oireita, mikä tukee käsitystä päivänvalon merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille.
Päivänvalo työympäristöissä
Päivänvalon merkitystä on tutkittu paljon myös työympäristöissä.
Tutkimusten mukaan työtiloissa, joissa on enemmän luonnonvaloa, työntekijät voivat kokea:
• parempaa vireyttä
• parempaa keskittymistä
• vähemmän väsymystä
Joissakin tutkimuksissa on havaittu myös yhteys päivänvalon ja paremman unen laadun välillä.
Esimerkiksi tutkimuksia aiheesta on tehty muun muassa Harvard Medical School sekä valaistustutkimukseen keskittyvässä Lighting Research Centerissä.
Kuinka paljon päivänvaloa ihminen tarvitsee?
Luonnossa valaistusvoimakkuus voi olla erittäin suuri:
• pilvisenä päivänä ulkona noin 1000–5000 lux
• aurinkoisena päivänä jopa 100 000 lux
Sisätiloissa valaistus on usein huomattavasti pienempi:
• toimistoissa tyypillisesti 300–500 lux
Tämän vuoksi tutkijat korostavat, että päivänvalolle altistuminen aamulla ja päivällä on tärkeää, jotta biologinen kello pysyy oikeassa rytmissä.
Päivänvalo ja pohjoinen sijainti
Pohjoismaissa päivänvalon merkitys korostuu erityisesti talvella.
Talvikuukausina:
• päivän pituus lyhenee
• luonnonvalon määrä vähenee
• ihmiset viettävät enemmän aikaa sisätiloissa
Tämä voi lisätä vuorokausirytmin häiriöitä ja vaikuttaa vireystilaan.
Siksi valaistussuunnittelussa on viime vuosina alettu kiinnittää enemmän huomiota siihen, miten sisävalaistus voisi paremmin tukea luonnollista päivänvalorytmiä.
Yhteenveto
Päivänvalo on keskeinen tekijä ihmisen biologisen kellon säätelyssä. Se vaikuttaa muun muassa:
• vuorokausirytmiin
• melatoniinin tuotantoon
• vireystilaan
• mielialaan
Nykyisessä elämäntavassa, jossa suuri osa ajasta vietetään sisätiloissa, luonnonvalon merkitys korostuu entisestään.
Tutkimus viittaa siihen, että riittävä altistuminen päivänvalolle voi tukea sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointia.
Lähteet
• Czeisler, C. – Circadian rhythms and light exposure research
• Harvard Medical School – Light and circadian rhythm studies
• Lighting Research Center – Daylight and human health research
• Rosenthal et al. (1984) – Seasonal Affective Disorder research
• National Institute of Mental Health – Seasonal Affective Disorder overview
